Niin monta koulutusta kuin koulutettavaakin

19.11.2012 11:37

Kuulostaako utopialta, jos väitän, että virallinen ammattitutkinto on itse asiassa jokaiselle opiskelijalle yksilöllisesti räätälöity koulutus?

Niin kankealta kuin Opetushallituksen virallinen ammatillinen tutkinto terminä kuulostaakin, tämä on totta: ammatilliseen tutkintoon eli näyttötutkintoon valmistava koulutus räätälöidään aina jokaiselle opiskelijalle hänen oman taustansa ja tavoitteiden perusteella.

Näyttötutkinnon alkuperäinen tarkoitus on antaa henkilöille, jotka ovat hankkineet ammattitaitonsa koulutuksen sijaan tai lisäksi työtä tekemällä, mahdollisuus saada virallinen todistus osaamisestaan. Ideana on, että tutkinnon voi periaatteessa suorittaa kouluttautumatta päivääkään. Käytännössä monet kuitenkin täydentävät työssä hankittua osaamista inspiroivilla kursseilla.

Opetus- ja kulttuuriministeriön linjauksen mukaan Suomen ammattitutkintojärjestelmässä ei kannusteta kouluttamaan sellaista osaamista, joka ihmisellä jo on. Siksi ammatti- tai erikoisammattitutkinnon suorittaminen ei koskaan ole valmis opintoputki vaan aidosti yksilölle räätälöity.

Mitä juuri sinä osaat?

Näyttötutkintojen suorittaminen alkaa tapaamisella, jossa näyttötutkinnon ohjaaja selvittää, mitä opiskelija jo osaa ja mitä hänen täytyy vielä oppia ennen kuin on valmis tutkinnon suorittamiseen.

Tässä henkilökohtaistamiskeskustelussa käydään läpi aiempi osaaminen, joka on hankittu mm. nykyisessä ja aiemmissa työtehtävissä. ”Päätämme yhdessä keskustelemalla, täydennetäänkö osaamista työssä oppimalla vai osallistumalla valmistavaan koulutukseen,” kertoo kehittämispäällikkö Helena Vallo, joka toimii Markkinointi-instituutissa näyttötutkinto-opiskelijoiden ohjaajana.

Keskustelussa opiskelijalle siis räätälöidään oma henkilökohtainen opiskelusuunnitelma, joka vie hänet kohti näyttötutkinnon suorittamista.

On opiskelijan ja työnantajan etu, että koulutuksen sisältö räätälöidään

Tutkinnon suorittaja osallistuu usein kursseille eli tutkintoon valmistavaan koulutukseen, jota järjestävät monet oppilaitokset ja koulutusyritykset.
”Esimerkiksi Johtamisen erikoisammattitutkinnon (JET) opiskelijoiden valmistava koulutus koostuu Markkinointi-instituutissa enintään kuudesta kurssista, jotka valitaan noin viidentoista kurssin tarjottimelta”, kertoo Kirsi Hanhisalo, JET:n uutta mallia ideoinut kehittämispäällikkö.

JET:n Markkinointi-instituutissa aloittanut tuotepäällikkö Jaana Kultalahti Amadeus Finland Oy:stä oli tyytyväinen omaan henkilökohtaistamiskeskusteluunsa, vaikka melko erikoisia haasteitakin ilmeni. ”Olimme ohjaajan kanssa samoilla linjoilla siitä, mihin koulutukseen juuri minun kannattaisi osallistua. Ongelmana oli lähinnä se, että minua kiinnosti niin monet vaihtoehdot, että harmitti kun jouduin karsimaan osan kursseista pois”, Kultalahti selittää.

”Huolehdimme siitä, että opiskelija valitsee kurssitarjottimelta aiheita, joita hän ei vielä tunne mutta joita tutkinnon suorittamiseen vaaditaan”, kertoo Vallo.
Vaikka valmistavaa koulutusta järjestävän oppilaitoksen näkökulmasta olisi helppoa sijoittaa jokainen opiskelija suoraan opintoputkeen, jossa käsitellään kaikki ne asiat, joita tutkinnon suorittamiseen vaaditaan, se ei ole ohjeistusten – eikä opiskelijan edun – mukaista.

Jos jokainen automaattisesti opiskelisi kaikki valmistavan koulutuksen kurssit, ei näyttötutkintojen perusperiaate pääse toteutumaan, kun opiskelijat istuvat myös koulutuksissa, joiden substanssin he tuntevat jo työnsä tai aiemman koulutuksensa perusteella.

”Tällaisessa kiinteässä opintoputkessa olevat opiskelijat monesti turhautuvat, kun he joutuvat opiskelemaan asioita, jotka jo osaavat”, Hanhisalo kertoo. ”Eikä ole työnantajallekaan palkitsevaa, että työntekijä istuu koulun penkillä turhaan.”

Valmistavaa koulutusta järjestävän oppilaitoksen tarjontaan kannattaa siis kiinnittää huomiota, ihan jo kustannustenkin takia. Näyttötutkintojen suosio on nimittäin kasvussa: Tilastokeskuksen mukaan näyttötutkintoihin valmistavassa koulutuksessa opiskeli 88 600 opiskelijaa vuonna 2011, mikä on 3 % enemmän kuin edellisenä vuonna.

Entistä harvempi keskeyttää, kun opinnot motivoivat

Markkinointi-instituutin JET muuttui entistä yksilöllisemmäksi vuoden 2012 aikana erinomaisin tuloksin. Kurssitarjotin laajeni, koulutus on nyt mahdollista aloittaa viidesti vuodessa, ja opiskelut aloitetaan yhteisessä starttipäivässä. Vallo ja Hanhisalo kertovat, että uudistusten ansiosta aiempaa harvempi on keskeyttänyt opintonsa.

”Kun jokainen opiskelija kokee oppivansa uutta ja saavansa juuri itselleen sopivaa koulutusta, motivaatio säilyy, vaikka koulutus onkin haastava. Ja kun turhille kursseille ei osallistuta, myös valmistumisajat lyhenevät, jolloin opiskelijoiden voidaan ajatella käyttävän tehokkaasti niin työnantajansa aikaa kuin valtion ammatilliseen koulutukseen varaamia varojakin”, Hanhisalo iloitsee.

”Olen saanut opinnoistani sen mitä odotin ja enemmänkin,” kertoo Kultalahti. ”Halusin laadukkaita koulutuspäiviä ja käytännönläheisiä harjoituksia. Kurssiin kuuluvat tehtävät ovat suoraan palvelleet omaa työyhteisöäni, sillä olen päässyt kehittämään omaa vastuualuettani ja saanut mahdollisuuden ajatella asioita kokonaisvaltaisemmin. Suoraan työelämään liittyvä napakka paketti.”

Kultalahti on tyytyväinen myös alun starttipäivään, jossa käydään läpi näyttötutkinnon suorittamiseen liittyviä käytäntöjä. ”Aloituspäivässä sain kokonaiskuvan, mitä tuleman pitää ja mihin kannattaa keskittyä. Sain myös vinkkejä itse opiskeluun ja käytännön opastuksen verkko-oppimisympäristön käyttöön. Lisäksi oli kiva tavata muut JET:n aloittavat ja vaihtaa tunnelmia heidän kanssaan.”

Mikä on näyttötutkinto?

Näyttötutkinnot ovat Opetushallituksen virallisia ammatillisia tutkintoja, jotka on tarkoitettu aikuisille. Näyttötutkinnon voi suorittaa kuka tahansa riippumatta siitä, millä tavoin on ammattitaitonsa hankkinut: tutkinnossa otetaan huomioon kaikki osaaminen, olipa se saatu koulutuksessa, työssä tai vapaa-ajan toiminnassa. Markkinointi-instituutti järjestää moneen eri näyttötutkintoon valmistavaa koulutusta, joka täydentää opiskelijan osaamista niillä alueilla, joita hän ei oman työnsä kautta hallitse.

Lue lisää Johtamisen erikoisammattitutkinnosta ja muista Markkinointi-instituutin tarjoamista ammatti- ja erikoisammattitutkinnoista: www.markinst.fi