Kuinka kirvoittaa innovatiivisuutta organisaatioissa?

09.09.2013 09:13

Onko innovatiivisella organisaatiolla erityisiä tunnuspiirteitä? Millainen ympäristö ruokkii luovuutta?

Näitä ja montaa muuta innovatiivisuuteen liittyvää kysymystä pohdimme professori Pauli Juutin johdattelemana otsikolla ”Hyvä henkilöstöjohtaminen ja innovatiivisuus” Markkinointi-instituutissa elokuussa.

Innovatiivisuuden esteenä ajanpuute ja hierarkia

Innovatiivisuus ja sen läheinen sukulainen luovuus ovat monitahoisia ja vaikeasti määriteltäviä ilmiöitä, jotka tahtovat paeta tarkastelijaansa kuin virvatuli. Siitä huolimatta, että ne ovat syvälle ihmisyyden ytimeen kuuluvia ominaisuuksia, emme tunne loppujen lopuksi kovinkaan hyvin niiden psykologiaa saati sitten pysty konkretisoimaan luovuuden ja innovatiivisuuden tuottamista ja ylläpitoa työyhteisöissä.

Juutin tutkimuksessa hyvällä ihmisten johtamisella ja innovatiivisuudella on selkeä yhteys. Juutin mukaan kuitenkin johto ja muut henkilöstöryhmät näkevät organisaation innovatiivisuuden hyvin eri tavoin. Monesti johto pitää organisaatiota innovatiivisena, kun taas muu henkilöstö ei näin koe. Innovatiivisuutta estävätkin esimerkiksi ajan puute sekä organisaation siiloutuminen ja hierarkkisuus.

Sissiporukat raivaavat etujoukkoina

Mikä sitten on kulttuurin merkitys? Tappaako yrityksen koon kasvaminen innovatiivisuuden positiivisen kierteen, joka tyypillisesti kukoistaa pienissä ja epämuodollisissa tiimeissä? Elokuussa uutisoitiin, että Kone on ainoana suomalaisyrityksenä päässyt Forbesin innovatiivisimpien yritysten listalle sijalle 37, joten koolla ei näyttäisi olevan merkitystä tässäkään asiassa.

Edellyttääkö innovatiivisuus sitten itse työltä mahdollisimman vähän rakenteita ja järjestelmällisyyttä? Kun mietin, millaisessa työssä ihmiseltä vaaditaan äärimmäistä luovaa ja innovatiivista ajattelua, ehdottomasti kärjessä ovat tieteellistä tutkimusta tekevät tiimit. Kuitenkin niiden työn täytyy olla kurinalaista ja hyvin kontrolloitua ja usein varmaan myös hyvin yksitoikkoista ja puuduttavaa tietyissä tutkimuksen vaiheissa.

Mikä siis voisi yhdistää huipputason tutkimustiimiä, Koneen insinöörejä ja pieniä nörttien autotalliyrityksiä? Muutama ajatus nousee heti mieleen:

• Yhteinen unelma ja vahva jaettu visio
• Intohimo ja innostus, jotka eivät kaihda epävarmuutta ja riskejä
• Toisiaan täydentävä osaaminen ja luottamus tiimin jäsenten kesken
• Peräänantamaton usko omaan onnistumiseen ja kyky sietää epäonnistumisia
• Ehdoton sitoutuminen työhön ja pitkäjänteiseen puurtamiseen tunteja laskematta

Uskon, että missä tahansa työyhteisössä voidaan synnyttää ja juurruttaa innovatiivisuutta ruokkiva kulttuuri. Juutin vetämässä keskustelussa totesimmekin, että tiedonkulun avoimuus ja hyvä henkilöstöjohtaminen ovat hyviä perustoja innovatiivisuudelle.

Luottamus on innovaatioiden ravintoa

Menestyvien yhteisöjen yksi tunnusmerkki on vahva sosiaalinen pääoma, josta googlaamalla löytyy paljon tutkimusta ja artikkeleita – joskin harva niistä vielä käsittelee sen yhteyttä innovatiivisuuteen. Sosiaalisen pääoman avainsana on luottamus, joka voi syntyä ja elää vain avoimessa, vuorovaikutteisessa, tasa-arvoisessa sekä yhteistyötä ja toisten auttamista arvostavassa yhteisössä. Vahva sosiaalinen pääoma kehittää keskinäiseen auttamiseen perustuvaa työkulttuuria, josta professori Matti Koiranen kirjoittaa Paulin Juutin toimittamassa kirjassa Menestyksen salat. Siinä on oikea kasvualusta myös innovatiivisuudelle.

Laajemmassa perspektiivissä innovatiivisuutta ruokkiva ympäristö on välttämätöntä myös kansakunnan menestykselle. Nykyisessä synkkyytee vaipuneessa Suomessa pikemminkin syödään kuin rakennetaan yhteistä sosiaalista pääomaa, jonka varassa uusia innovaatioita tuotetaan ja kaupallistetaan.