Uudenlainen tuottavuus syntyy työn merkityksellisyydestä ja aineettomasta lisäarvosta

28.11.2013 11:58

Nuoret haluavat työltä muutakin kuin palkkaa – nimittäin merkitystä. Juuri nyt on otollinen aika alkaa vaatia merkityksellistä työtä, sillä uuden työn tekemisen tavan kautta yhteiskuntamme voi oppia pois teollisen aikakauden työelämärakenteista.

Suomalaisen Työn Liitto julkisti seminaarissaan 27.11.2013 Unelmoitu Suomessa -hankkeen, joka valottaa, mitä nuoret työelämältä odottavat. ”Toivottavasti uuden työntekijäsukupolven kautta syntyy sellainen työ, tekeminen ja arvomaailma, jolla syntyy tulosta. Sitä Suomi tarvitsee”, kommentoi Anne Berner, Suomalaisen Työn Liiton puheenjohtaja.

Tuottavuutta lisätään merkityksellisyydellä

Liiketoiminnan arvonmuodostus on jo kaukana teollistumisen aikakaudelta: aineeton lisäarvo peittoaa valmistuksen muodostaman arvon.

1970-luvulla 60 prosenttia arvontuotannosta liittyi valmistukseen, 25 prosenttia suunnitteluun, markkinointiin ja jakeluun ja vain 10 prosenttia brändiin. 2010-luvulla pakat ovat lähes tasan, sillä arvosta 30 prosenttia syntyy valmistuksesta, toiset 30 prosenttia brändistä ja loput 40 prosenttia muista aineettomista tekijöistä. Lähde: Suomalaisen Työn Liiton strategia

Suomalaisen Työn Liiton toimitusjohtaja Tero Lausalan mukaan suomalaisten pitäisi tässä kilpailussa pärjätä hyvin. Valmistavan teollisuuden lisäksi Suomessa on riittävästi osaamista myös immateriaalisen arvon rakentamiseen.

Samaan aikaan kun aineeton lisäarvo kasvaa liiketoiminnan arvonmuodostuksessa, muuttuvat työntekijöiden arvot kohti merkityksellisyyttä. Kumpikin trendi vie kohti uudenlaista tuottavuutta. ”Aiemmin liiketoiminnan tuottavuutta saatiin lisää tehostamalla ajankäyttöä. Nyt tuottavuutta syntyy merkityksellisyyttä lisäämällä”, kommentoi Future Clubin johtaja Mika Pirttivaara Aalto-ylipistosta.

”Paljon puhutaan siitä, että työelämä on muuttunut, mutta oma käsitykseni on, että se ei ole muuttunut tarpeeksi. Se on yhä suhteellisen konservatiivista. Määrittelemme edelleen mm. työtä aikakäsitteen kautta, vaikka tulevat työntekijät haluaisivat määritellä sen jonkun muun käsitteen kautta”, kommentoi Berner. ”Mutta se edellyttää muutosta yhteiskunnallisessa ajattelussa enemmän kuin työnantajissa”, hän haastaa.

Teknologisoituminen antaa tilaa keskittyä kohtaamisiin

Yhdeksän kymmenestä johtajasta uskoo, että informaatioteknologia kasvattaa yrityksen kilpailukykyä tulevaisuudessa. Mutta pilvipalvelut ja mobiiliteknologia ovat vasta alkua. Teknologisoitumisen toinen näkökulma on nimittäin se, millaista työtä sen ansiosta tulevaisuudessa teemme.

Pirttivaarauskoo, että kaikki rutiininomainen työ automatisoituu tulevaisuudessa. Eikä hän tarkoita ainoastaan teollisia töitä, vaan robotisaatio levittäytyy myös palveluihin. Pirttivaaran mukaan se tuo mielenkiintoisia näkökulmia työn tekemisen merkityksellisyyden pohtimiseen. Parhaillaan vietetäänkin eurooppalaista robottiviikkoa, jossa pohditaan robotisaation vaikutuksia yhteiskuntaan, ihmisiin ja liiketoimintaan.

SOK:n markkinointijohtaja Veli-Pekka Ääri näkeekin, että työelämän arvokkaimmat kokemukset ovat siirtymässä kohtaamisiin. Kun valmistavaa työtä – jopa palvelutyötä – tulevat tekemään robotit, ovat arvokkaimmat kokemukset kohtaamisissa. ”Silloin työntekijä on tuotteen sijaan se, jolla yritys erottuu asiakkailleen. Työsuhde lähenee asiakassuhdetta. Työntekijöiden kautta tulee raha. Tärkein sidosryhmä ei olekaan enää asiakkaat vaan työntekijät. Kun työntekijät nauravat, todennäköisesti myös asiakkaat nauravat. Kuten kuluttajille ei ole enää tärkeintä hinta, ei työntekijöillekään palkka”, Ääri sanoo.

Kun arvo ei synny enää tuotteita paukuttavien koneiden hihnalla, täytyy työelämän olla valmis myös johtamaan työtä tekeviä eri tavoin kuin Suomessa on totuttu. Yksilöiden kohtaamiset kasvattavat liiketoiminnan aineetonta lisäarvoa – miten sinä johdat kohtaamisia?

Artikkeli perustuu Suomalaisen Työn Liiton seminaarissa 27.11.2013 käytyyn keskusteluun Unelmoitu Suomessa -hankkeen tuloksista ja Suomalaisen Työn Liiton strategiasta. Kuvat Suomalaisen Työn Liitto.

HR tukee nyt muutosta ja resursoi selviytymistaistelua

HR-päättäjille tehdyn kyselyn mukaan organisaatioiden tärkeimpiä kehityshankkeita tulevalle puolelletoista vuodelle ovat esimiestyön kehittäminen ja HR:n tuki muutosjohtamiseen. Tärkeimmiksi HR:n tavoitteiksi nähdään organisaation suorituskyvyn tehostaminen ja muutoshankkeiden läpivieminen. (HR-johdon tulevat kehityshankkeet -tutkimus 2014.)

Mitä tutkimuksen tulokset kertovat tämän hetken työelämän ilmiöistä ja tilanteista, joissa organisaatiot elävät?

Lue koko juttu

Paljonko aikuisopiskelu vie aikaa?

Työn ohessa opiskeltavien koulutusten etu on juuri se, että ne on suunniteltu oman päivätyön ohessa suoritettavaksi. Aikataulut joustavat yksilöllisesti, ja ajankäyttö riippuu oikeastaan enimmäkseen sinusta itsestäsi.

Osa opiskelijoista suhtautuu opiskeluun tavoitteellisesti ja intohimoisesti, jolloin he käyttävät siihen jopa useita iltoja viikossa. Osa saman koulutuksen suorittavista puolestaan haluaa edetä rivakasti, jolloin he tekevät samat harjoitukset vain muutamassa tunnissa.

Lue koko juttu

 


Tiesitkö, että koulutus
on ratkaisu monenlaisiin
liiketoiminnan haasteisiin?

www.markinst.fi

94 %

SUOSITTELEE
KOULUTUSTAMME

Asiakaskysely 2014

UUSIMMAT BLOGGAUKSET
Marjo Silvo:
Joka toinen suomalainen on asiantuntija
Oskari Vesterinen:
Asiakaskokemus ei pääty ulko-ovelle
Timo Soikkeli:
Myyjä, älä ole ostamisen esteenä
Mauri Halonen:
Tehokas kannustinjärjestelmä palkitsee asiakaskokemuksesta