Strategian toimeenpanon viisi sudenkuoppaa

22.10.2013 16:26

Strategia on tehty, mutta toimiiko se arjessa? Toteuttaako jokainen suunnitelmia omassa roolissaan?

Jopa yksinkertaisilla uudistuksilla on tapana jumittua puolitiehen, ja vain harva organisaatio onnistuu viemään strategian kaltaiset isot asiat uudeksi normiksi arjen toimintaan. Entiset toimintatavat jatkavat kukoistustaan, kun yrityskulttuuri haukkaa strategian aamupalaksi.

Uuden strategian käyttöönotto on aina aika tarkastella koko toiminnan rakenteita: millainen toimintamalli tukee sitä, että koko henkilöstö voi toimia uuden strategian mukaan? Myös johtajien on kyettävä kyseenalaistamaan oma tekemisensä ja tarkastelemaan toimintaa asiakkaan ja organisaation etu edellä.

Lopulta ihmiset aina ratkaisevat, miten hyvin strategia toteutuu. Siksi kytkimme Markkinointi-instituutissa uuden strategiakauden alkaessa samaan toimintoon strategian ja kyvykkyydet: kehittämällä henkilöstömme kyvykkyyttä varmistamme, että uusi strategia on jokaisen toiminnan perustana.

Strategian jalkauttamisen sokeat pisteet

Strategian toimeenpano on kriittisin vaihe, jotta uusi strategia päätyy vanhan yrityskulttuurin hampaista uuden yrityskulttuurin ytimeen. Tässä omat huomioni sokeista pisteistä, joihin toimeenpanovaiheessa organisaatioissa usein kompastutaan.

Ylisuunnittelu

Sorrumme hinkkaamaan suunnitelmiamme yhä täydellisemmiksi, sillä suunnittelu on kivaa. Kun suunnitelma on valmis, moni toteutukseen vaikuttava asia on ehtinyt jo muuttua – ennen kuin edes pääsemme alkuun toteutuksessa. Siksi kannattaa rohkeasti lähteä toteutukseen beta-versiolla ja täydentää suunnitelmaa matkan varrella, kun ymmärrys aiheesta lisääntyy. Tulevaisuutta ei koskaan voi täysin hallita. Rohkea kokeilija saavuttaa etumatkaa.

Ymmärrysvaje

Strategian toteuttamiseen osallistuvat ihmiset eivät aina ymmärrä, mitä ja miten on tarkoitus tehdä. Kriittisen tärkeää on rakentaa yhtenäinen näkemys. Mitä asiat tarkoittavat käytännössä? Mitä ne tarkoittavat minun työssäni? Entä miten tämä kaikki linkittyy kokonaisuuteen eli yrityksemme toimintaan ja asiakkaisiin?

Esimiesten tärkein tehtävä on rakentaa henkilöstölle ymmärrystä ja ohjata työtä arjessa. Tarvitaan määrätietoista viestintää ja jatkuvaa dialogia arjessa. Kertaesittely intrassa ja tiedotustilaisuudessa ei riitä. Käytä sanoja, joita jokainen ymmärtää. Kiitä ja palkitse ja korjaa määrätietoisesti harha-askeleet. Seuraa etenemistä ja tee onnistumiset näkyväksi. Pienetkin tulokset, esimerkiksi asiakasonnistumiset, kannustavat eteenpäin.

Mukavuudenhalu ja rohkeuden puute

Ihmisinä meille kaikille on tyypillistä, että haluamme pysyä mukavuusalueellamme. Joustoalueelle siirtymiseen vaadittavaa rohkeutta ja uudisraivaaja-asennetta ei kaikilla automaattisesti ole. Vanhasta luopuminen on tuskallista, eikä se tapahdu useinkaan itsekseen.

Kannusta kokeilukulttuuriin, uteliaisuuteen ja oppimiseen. Kulje rinnalla, anna tukea ja ohjaa johdonmukaisesti pois entisestä. Varo kuitenkin olemasta besserwisser. Nopein ja ainoa tie saada asiat toimimaan käytännössä on sytyttää hinku uuteen ja synnyttää oivalluksia tekijöissä itsessään.

Pirstaleisuus

Kokonaisuutta pitää johtaa, ja uudistusten tulee edetä synkronoidusti. Eri tahtiin eteneminen aiheuttaa pirstaleisuutta, epätietoisuutta ja motivaatiovajetta. Hitaammin etenevät ahdistuvat ja nopeat turhautuvat. Ohjaa kokonaisuutta, rakenna tasapaino eri alueiden kesken ja vältä osa-optimointia.

Kestävyysvaje

Uudistumisessa onnistuminen edellyttää vahvaa sitoutumista ja paljon työtä, myös kädet savessa. Helppoa toimeenpano on vain harvoin. Kehittäjiltä edellytetäänkin suunnaton määrä kärsivällisyyttä, loputonta sitkeyttä sekä uskoa asiaansa. Kvartaalitaloudessa poukkoilemisen sijaan suosittelen pitkäjänteisyyttä ja kestävää kehitystä. Toimeenpano on pikemminkin maraton kuin 110 metrin aidat.

Päivi Vuorimaa
Twitter: @PaiviVuorimaa
http://fi.linkedin.com/in/paivivuorimaa