Miltä työn tulevaisuus näyttää?

14.05.2013 09:34

Vuonna 1993 nykypäivän työtehtäviä olisi ollut vaikea kuvitella. Kuinka moni olisi esimerkiksi uskonut, että joku vastaa päivätyökseen yrityksen online-dialogista tai tuottaa digisisältöjä sosiaaliseen mediaan? Maailma ja sen myötä työmarkkinat ovat muuttuneet hurjalla vauhdilla, ja muutos vain kiihtyy.

Muuttunut työ edellyttää työntekijöiltä ihan uudenlaista osaamista, mutta myös yritysten täytyy muuttua. Menestyjiltä vaaditaan ratkaisukeskeistä asennetta ja epävarmuudensietokykyä.

Digitalisoituminen haastaa toimialat

Wired-lehti ennusti artikkelissaan joulukuussa 2012, että vuosisadan loppuun mennessä automatisaatio ja robotisaatio hävittävät 70 % nykyisistä ammateista. Teknologinen kehitys ja digitalisoituminen ovat voimakkaita muutosajureita, jotka ovat jo myllertäneet kokonaisia toimialoja ja toisaalta luoneet ihan uusia liiketoimintamalleja sekä kysyntää uudenlaiselle osaamiselle.

Monien ammattikuntien on pitänyt keksiä itsensä uudelleen tai lakata olemasta. Siinä missä yksi kaivautuu poteroonsa ja taistelee tuulimyllyjä vastaan, toinen kehittää joukkorahoituksella käynnistettävän innovatiivisen palvelun, joka kisaa menestyksekkäästi globaaleilla markkinoilla.

Osaamisen kysyntä ja tarjonta eivät kohtaa

Työmarkkinoiden kuohunta näkyy yritysten rekrytoinneissa. Asiantuntijarekrytointien match & meet -palvelu Heebon ja yritysten työntekijäkokemusta kehittävän Eminen toimitusjohtaja Susanna Rantanen toteaa, että yrityksillä on epävarmassa taloustilanteessa paineita houkutella parhaita osaajia entistä kustannustehokkaammin ja nopeammin. ”Digitalisoitumisen myötä kysyntää on mm. mobiiliosaamisesta ja sisältö- ja digimarkkinoinnin sekä sosiaalisen median taitajista. Rekrytointitilanteissa haluttua osaamista voi olla vaikea löytää ja vanhentuneesta, markkina-arvokolauksen saaneesta osaamisesta on ylitarjontaa”, Rantanen pohtii.

Henkilöstöjohtamisen palveluita tarjoavan Virvo Oy:n toimitusjohtaja Anne Haggrénin mielestä kohtaamisongelma näkyy myös palvelualoilla. ”Sinne tarvittaisiin työvoimaa, mutta ala ei houkuttele. Perustuotantoon liittyvät tehtävät vähenevät. Perustason ohjelmistotyökin on siirtynyt ja siirtyy halvemman mutta hyvän osaamistason markkinoille. Moni on ulkoistanut työtä esimerkiksi Intiaan”, Haggrén sanoo.

Tulevaisuudessa tarvitaan numeronmurskaajia ja yhteisöpuutarhureita

Millaisesta osaamisesta tulevaisuudessa sitten on kysyntää? Ainakin numeronmurskaajille ja yhteisöpuutarhureille tulee riittämään töitä.

Marraskuussa 2012 oli turha etsiä kaupoista kypsiä avokadoja, lehtipersiljaa tai pecorinojuustoa. Gullichsenin kokkipariskunta oli esitellyt MTV3:n Huomenta Suomessa uuden keittokirjansa avokadopastareseptiä. Resepti levisi sosiaalisessa mediassa kuin kulovalkea ja aiheutti yllättävän kysyntäpiikin markettien juustotiskeillä ja hevi-osastoilla. Ruokakauppiaat olisivat voineen ennakoida kysynnän kasvun, jos olisivat olleet sosiaalisessa mediassa korvat höröllä.

Me kuluttajat tuotamme vapaaehtoisesti valtavat määrät tietoa mieltymyksistämme ja käyttäytymisestämme sosiaalisen median palveluissa. Informaation määrä on muutenkin räjähtänyt käsittämättömiin mittasuhteisiin: jo vuonna 2010 internetissä liikkui enemmän informaatiota kuin aiempina vuosina yhteensä.

Mitä jos tämän valtavan määrän raaka dataa (ns. big data) voisi jalostaa kilpailueduksi? Thomas H. Davenport ja D.J. Patil totesivat taannoin Harward Business Review’ssa, että vuosisadan kuumin duuni on datatutkija. Big data -osaajista tulee varmasti olemaan kovasti kysyntää, sillä jollain ilveellä yritysten pitäisi kesyttää valtava määrä jatkuvasti vyöryvää informaatiota.

1,8 miljoonaa euroa päivässä tahkoava peliyhtiö Supercell haki viime syksynä Community manageria hoitamaan faniyhteisöjään. Vielä 5 vuotta sitten kukaan ei ollut kuullutkaan Supercellistä tai edes Roviosta ja sen vihaisista linnuista. Älypuhelimet tekivät vasta tuloaan, eikä tablet-tietokoneita, joissa Supercellin menestyspelit pääsääntöisesti pyörivät, ollut vielä olemassakaan. Supercell tekee rahansa pelaajayhteisöllä. Riittävän moni on niin koukussa peliin, että haluaa käyttää sen parissa kallisarvoista aikaansa ja rahaansa. Yhteisö on Supercellille äärimmäisen arvokasta pääomaa.

Jatkossa yhä useammalle yritykselle onkin tärkeämpää rakentaa ja hoitaa yhteisöjään. Se tarkoittaa osallistamista, vuorovaikuttamista ja hyvän sisällön jakamista, ei yksisuuntaisen sanoman puskemista eri medioihin. Markkinointipäällikkö-tittelin sijaan käyntikortissa voikin lukea yhä useammin yhteisömanageri.

Menestyjillä ratkaisukeskeinen asenne ja epävarmuudensietokykyä

Miten yksilö ja toisaalta yritys selviää tolpillaan muutosmyllerryksessä? Pitäisikö lähteä opiskelemaan tilastotiedettä tai yhteisömanagerointia? Haggrénlohduttaa, että ratkaisukeskeinen asenne ja epävarmuudensietokyky auttavat. Myös ylivertaiselle osaamiselle on aina kysyntää. Samaa sanoo Rantanen: ”Tarkka kohdentaminen tuntuu olevan trendi kaikessa. Ja koska kaikki perustuu kuitenkin myyntiin, taitaville ratkaisumyynnin osaajille löytyy aina töitä.”

Rantanen uskoo, että ne yritykset pärjäävät, joissa on johtoa myöden tunnistettu yrityskulttuurin strateginen merkitys, lähdetty opettelemaan kohderyhmäajattelua ja suhtaudutaan ennakkoluulottomasti digitalisoitumisen mahdollisuuksiin.

HR tukee nyt muutosta ja resursoi selviytymistaistelua

HR-päättäjille tehdyn kyselyn mukaan organisaatioiden tärkeimpiä kehityshankkeita tulevalle puolelletoista vuodelle ovat esimiestyön kehittäminen ja HR:n tuki muutosjohtamiseen. Tärkeimmiksi HR:n tavoitteiksi nähdään organisaation suorituskyvyn tehostaminen ja muutoshankkeiden läpivieminen. (HR-johdon tulevat kehityshankkeet -tutkimus 2014.)

Mitä tutkimuksen tulokset kertovat tämän hetken työelämän ilmiöistä ja tilanteista, joissa organisaatiot elävät?

Lue koko juttu

Paljonko aikuisopiskelu vie aikaa?

Työn ohessa opiskeltavien koulutusten etu on juuri se, että ne on suunniteltu oman päivätyön ohessa suoritettavaksi. Aikataulut joustavat yksilöllisesti, ja ajankäyttö riippuu oikeastaan enimmäkseen sinusta itsestäsi.

Osa opiskelijoista suhtautuu opiskeluun tavoitteellisesti ja intohimoisesti, jolloin he käyttävät siihen jopa useita iltoja viikossa. Osa saman koulutuksen suorittavista puolestaan haluaa edetä rivakasti, jolloin he tekevät samat harjoitukset vain muutamassa tunnissa.

Lue koko juttu

 


Tiesitkö, että koulutus
on ratkaisu monenlaisiin
liiketoiminnan haasteisiin?

www.markinst.fi

94 %

SUOSITTELEE
KOULUTUSTAMME

Asiakaskysely 2014

UUSIMMAT BLOGGAUKSET
Marjo Silvo:
Joka toinen suomalainen on asiantuntija
Oskari Vesterinen:
Asiakaskokemus ei pääty ulko-ovelle
Timo Soikkeli:
Myyjä, älä ole ostamisen esteenä
Mauri Halonen:
Tehokas kannustinjärjestelmä palkitsee asiakaskokemuksesta